Loma oli ja meni

Täällä taas! Loma tuli todella tarpeen, kouluhommat imee kyllä kaikki voimat tehokkaasti. Kävin lomallani myös vanhempieni ja puolison äiteen tykönä, olipahan taas telmeet karppauksen tasapainottamisessa. Olen siis toisin sanoen repsuilut ja karppailut, painossa se tarkoittaa hidastunutta menoa. Mutta alaspäin ja takaisin sitkeästi karppauksen pariin olen aina vaan kavunnut. Välillä tosin jo meinaisi hiilarihelvetti imaista minut kokonaan kun ennen lomaa viimeisinä koulupäivinä totaalisesti langesin hiilareiden hyydyttävään ja puuduttavaan maailmaan. Sieltä tehokkaasti kammettiin taas ylös, jotta voidaan hetken päästä langeta uudestaan. Uskottava se on, olen sokeririippuvainen ja vähäinenkin määrä saataa saada minut raiteltaan...
Jos syö viljoja, koskee mahaan ja tulee ihottumaa sekä ripulia. Sama pätee maitoonkin! Sokeri (leivonnaiset, sipsit, peruna, pasta) saa ahmimaan tolkuttomia määriä! Voisiko siis tämän itsepäinen pääni jo ymmärtää että ilman ylimääräisiä hiilareita on parempi! Huomattavasti parempi ;)

Nyt olen muuten harjoittelujaksolla, mikä toivon mukaan tietää keveämpää työtaakkaa. Toivossa on hyvä elää :) Karppausta jatketaan, sanoo ulkopuolinen media ja ns.virallisterveelliset tahot mitä tahojaan. Äitiänikin onnistuneesti olen alkanut käännyttää, Antti Heikkilän opuksia olen hänelle kiikuttanut. Hiilihydraattien vähentäminen olisi hänelle todella tarpeen ja kiinostus on jo itänyt. Aika näyttää kuinka käy!

 Tsemppiä ihmisille jotka karppauksen ovat elämäntavakseen valinneet. Pitäkää lippu korkealla ja sokerit vähissä!