Tämä on 30-vuotiaan opiskelijan tutkimusmatka minuuteen!
Kipupisteinä syömishäiriö (BED) ja massiivinen ylipaino -taistelutta en kuitenkaan antaudu!
Apua etsitään terapiasta, itsensä kehittämisestä ja vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta...

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Talking about sex!

Kävin viime viikolla sekä r-terapeutilla että sairaanhoitajan juttusille. Sain taas paljon ajateltavaa.

Ravitsemusterapautin kanssa keskustelimme mm. repsahtamisesta. Hänen mielestään ne kuuluvat olennaisena osana elämään, eivätkä kaada maailmaa. Totta! Tähän viikkon mennessä repsahdukset ovatkin olleet kohtuullisen jossakin rajoissa ja olen jo seuraavana päivän onnistunut palaamaan takaisin normiruokailuun. Noh, nyt sitten kaiken paineen alla olen ahminut viimeiset neljää päivää kaikkea erittäin epämääräistä ja erittäin epäkarppia ts. epäterveelistä (lue:sipsejä, pizzaa, suklaata, jäätelöä,donitseja,lihapiirakoita,alkomahoolia). Ja tätä tavaraa meni sitten reilusti alas. Ensimmäistä kertaa kävi mielessä ahmimisen jälkeinen oksentaminen kun mahani tuli niin kipeäksi. En kuitenkaan tehnyt mitään sellaista vaan korvat luimussa kärsin vatsakipuni, sekavan vatsani ja ihottumat. Tyhmästä ja riippuvaisesta päästä kärsii joskus koko kroppa. Mitä tästä opimme? Liiallisesti nautittuna hiilarit aiheuttavat humalan kaltaisen hiilaripöhnän, joka on hetkellisesti kiva, mutta huonontaa unen laatua ja tekee olon huonoksi. Ja nyt en puhunut edes morkkiksesta, vaikka sitäkin luonnollisesti oli. Onko siis järkevää toimia näin? EI - ja toivottavasti muistan sen myös seuraavalla kerralla kun p**kan syömisen himo käy ylivoimaiseksi.
Huokaus, tämä tästä ja eteenpäin mennään. Onneksi tänään on ensimmäinen päivä kun koen olevani taas kuivilla. Muutosvaihemalliin kuuluu repsahdukset ja se että niistä otetaan opiksi ja palataan takaisin muutokseen toiminnan tasolla. Eli back to basics baby :) Paino oli pudonnut - 200 grammaa edelliseltä viikolta, kiitos ripulivatsan :(

Sairaanhoitajan juttusilla olikin sitten todella mielenkiintoiset keskustelut.  Hän on siis oman koultuksensa ohella seksuualiterapeutti, mikä on aivan loistavaa. Minulla nimittäin on paljon tekemistä oman seksuaalisuuteni ja naiseuteni hyväksymisessä. Hänen mukaansa suun nautinto ja seksuaalinen nautinto ovat hyvin lähellä toisiaan. Tämä on niin totta, me olemme havainneet sen parisuhteessammekin. Meille seksuaalienergia on turhan usein kaanavoitunut syömiseen ja enemminkin vielä ahmimiseen. Parisuhteeni on aivan mielettömän ihana, mutta varsin vähä-intohimoinen. Kärsimme tästä molemmat ja myös siksi olemme kummatkin hakeutuneet avun piiriin. Sh:ni on luvannut käsitellä kanssamme, pääasiallisesti tietty minun kanssa tätä problematiikka, sillä hän näkee että näillä ongelmilla on paljon yhteyksiä.

Ja miten seksuaalisuus sitten voi liittyä lihavuuteen?? Itse sain nimittäin viime kesänä ahaa-elämyksen. Ymmärsin että olen lihottanut itseäni myös siksi että en olisi viehätävä miesten silmissä. Tämä voi kuulostaa täysin hullulta ja käsittämättömältä mutta näin se vain on. Läski ovat suojamuuri, jonka taakse on helppo kätkeytyä. Pitkään en ole halunut olla viehättävä ja seksikäs, jotta en joutuisi houkutusten eteen. Tässä taustalla on siis se että olin lukioikäisenä varsinainen vamppi ja viettelijätär, yhden yön suhteita oli harva se viikonloppu ja kuitenkin kaipasin kovasti vakituista &luotettavaa elinkumppania. Löysin avopuolisoni reilu kymmenen vuotta sitten ja siitä asti olemme olleet yksissä. En voisi koskaan pettää kumppaniani, mutta seksisuhteemme ei ole kovin sähäkkä, joten kaipaan seksiä aika ajoin hyvin paljon! Joten jos olen epäviehättävä muiden miesten silmissä minun ei tarvitse kohdata miesten lähestymisyrityksiä, eikä näin ollen tule houkutuksia pettää! Whoaa, what a twisted mind! Olen onnistunut tässä prosessissani niin hyvin, että oma libidonikin on nykyää todella alhainen ja sehän se onkin hyvä juttu parisuhteen intohimon kipinän ylläpitämisessä!

Haluan olla naisellinen ja seksikäs nainen, joka on sinut itsensä kanssa - olin sitten mitä kokoa tahansa! Haluan flirtailla puolihuolimattomasti, muttei vakavasti, vieraiden kanssa ja nauttia heidän huomiosta. Ennen kaikkea haluan intohimoista ja villiä seksiä puolisoni kanssa, sillä hän on minulle se oikea!

Sellaista tällä kertaa! Miten te muut, allekirjoittatteko että ruoasta saatava nautinto on lähellä seksiä? Käytettekö te läskejä suojamuurina? Vai oletteko löytäneet oman naisellisuutenne, jos - niin miten sen teit?

9 kommenttia:

  1. Heippa!

    Täällä on taas tärkeitä juttuja esillä. Peukut sille!

    Mun ystävätär joka on raiskattu kaksi kertaa päätti näiden tapahtumien jälkeen lihottaa itsensä niin ettei kukaan enään pysty/halua kajota häneen. Samalla tietysti omanarvontunto menee pikkuhiljaa alemmas ja alemmas, mikä ei ole laisinkaan hyvä asia elämänlaadun/ onnellisuuden kannalta.

    Mä olen taas BEDiläisenä ihan samaa mieltä että ruoka on yksi nautinnoista siinä missä seksikin. Molempia pitää nauttia kohtuudella ja kaikenlaista "ahmimista" ja kohtuuttomuutta vältettävä.

    Itsetuntoni oli hyvin alhalla teini-iässä. Siitä johtuen aloin käymään jo alaikäisenä baareissa ja vaikka olin ihan "kiltti" naapurintyttö perusluonteeltani, virheitä myös sattui eli jostain kumman syystä lähdin useinkin ihan kenen melkein tahansa matkaan ja en todellakaan ole ylpeä tästä asiasta. Minulta puuttui täysin itsesuojeluvaisto. Ihme, ettei sattunut mitään pahempaa.

    Seksuaalisuuden alueella ihminen voi mennä hyvin helposti ja hyvin pahasti rikki ihan hetkessä. Kun tulin uskoon 2006, ja myöhemmin kun tapasin nyk. kumppanini, aloin ymmärtämään miten arvokas on naisen terve itsesuojeluvaisto- sana ei- ja omien rajojen vetäminen myös tällä alueella. On sääli, jos nainen antaa käyttää itseään hyväksi- tai sitten toisessa ääripäässä- tukahduttaa seksuaalisuutensa kokonaan. Seksi on ihana luonnon tai Jumalan lahja (elämänkatsomusta riippuen :)) ja koen että sitä lahjaa pitäisi kohdella kunnioituksella.

    Yleensä on niin (ja myös mun oma kokemus on) että kun syömiongelmainen ihminen toipuu ja tervehtyy "korvien välistä", silloin myös kroppa tervehtyy (pääsee normaalipainoon), ihmissuhteet "tasaantuvat"; kaikenlaiset jutut ihmisten välillä esim. seksi, yms saavat oikeat mittasuhteet eli ne ovat osa elämää mutta eivät hallitse riippuvuuden tavoin.

    Tämmösiä ajatuksia mulla. ois kiva kuulla muidenkin juttuja :)

    VastaaPoista
  2. Heippa! Minulta ei irtoa nyt mitään älykästä kommenttia, mutta jätän lukukuittauksen. Hienoa, että olet päässyt avun piiriin ja työstät aktiivisesti syömishäiriötäsi. Itsekin tein jotain konkreettista oman pääni järjestämisen suhteen, huomenna se konkretisoituu ja toivon, että pääsen myös alkuun avun suhteen.
    Tsempit ja halit!

    - Minna

    VastaaPoista
  3. Perjantaita! :)

    Ihana lukea, Minna ja muutkin, että ihmiset menee avun pariin. Silloin kun on oikein siellä syömisen syövereissä niin ei edes näe kaikki niitä mahdollisuuksia, joita on tarjolla. Apua on saatavilla! :) On mahtavaa, kun ihminen valitsee sen oman syömis/laihdutus-maailmansa sijaan tän ihanan, oikean, rehellisen todellisuuden- maailman ja sen ihmiset. :) Oikein hyvää viikonloppua :)

    VastaaPoista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Tuli kaksi kertaa sama kommentti, siksi poistin. T. E :)

    VastaaPoista
  6. Hei, voisitkohan vaihtaa tekstifonttisi johonkin helppolukuisempaan? Haluaisin seurata tätä blogia aktiivisemmin, mutta näitä kiekuroita on erittäin ärsyttävä lukea.

    VastaaPoista
  7. Heippa!

    Taas täällä, hehehe.

    Anonyymi sulla taitaa olla myös käytössä Firefox? Mulla myös. Kun tulen tälle sivulle, normaali fontti tavallaan "välähtää" hetken ajan näytöllä ja sitten muuttuu tämmöseksi kiemuraksi. IE:llä ei samaan juttua ole.

    VastaaPoista
  8. Juu, Firefox täälläkin.

    Taustakuva ja layout on hieno, mutta tämä teksti on kyllä todella hankala.

    VastaaPoista
  9. Ooh, täällähän on keskusteltu :D

    Paneudun tuohon fonttiasiaan paremmalla ajalla, nyt saat anonyymi vielä jonkin aikaa sietää tuota fonttia ;)

    VastaaPoista