Tämä on 30-vuotiaan opiskelijan tutkimusmatka minuuteen!
Kipupisteinä syömishäiriö (BED) ja massiivinen ylipaino -taistelutta en kuitenkaan antaudu!
Apua etsitään terapiasta, itsensä kehittämisestä ja vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta...

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Eka kymppi täyteen!

Jei, vihdoista viimein sain ekan kympin täyteen! Kyllä se antoikin odottaa itseään... Keskustelimme sairaanhoitajani kanssa miten aion palkita itseäni. En ollut edes tullut miettineeksi moista asiaa, vaikka aiemmissa laihdutuskuureissa oli tarkasti mietitty miten palkitsisin itseäni mistäkin kilomäärästä. Sh kehoitti minua panostamaan johonkin ulkoiseen, esim. kampaajakäyntiin, jalkahoitoon jne. Rahatilanteen ollessa se mikä on, en taida kampaajalle vielä hirvetä vaikka sinne kyllä jossain vaiheessa haluankin. Pidän sitä enemmänkin isompana palkintona. Päätin sitten että tilaan itselleni Ellokselta jotkin kauniit alusvaatteet, piristäisiköhän se tuota petikammarielämääkin ;) Ja tulevat oikeasti tarpeeseenkin, opiskelijan käytännöllistä ajattelua!

Sairaanhoitajani sai minut jälleen kerran ajattelemaan uusia näkökulmia omasta syömishäiriökäyttäytymisestäni. Hän pyysi minua miettimään missä kaikissa elämän osa-alueissa ruoka on mukana? Tajusin, että edes lepo ei saa olla lepoa vaan siihenkin yhdistyy syöminen, esim. käperryn kirjan ja pähkinäkipon kanssa lukemaan rauhassa. Noh, eväät on vaihtuneet karppiin, mutta käyttäytymismalli on sama. Pitäisi siis oppia rikkomaan ja kyseenalaistamaan kaikki ruokailuun liittyvät tavat. Kykenisinköhän sitä joskus syömään suurimman osan päivän aterioista ruokapöydän ääressä?! Siinä sitä olisi tavoitetta ja sitä kohti on jo menty, lounas ja osa illallisista onnistuu jo. Aamiainen ja iltapala näköjään ei...

Kaiken kaikkiaan viime viikko oli tasapainoinen, aamuyöheräämisistä huolimatta. Harjoittelu on henkisesti rankkaa ja jonkin verran koulutehtäviäkin on riesana, kuitenkin onnistuin myös luomaan levolle riittäviä mahdollisuuksia. Lainasin jopa kirjastosta rentoutumis-CD:tä ja olen kuunnellut niitä useampana iltana, ne ovat tehneet todella hyvää! Karppiruokavaliossa pitäytyminen on tehnyt myös hyvää, vaikka lounastauot ovat vähän kortilla hektisinä harjoittelupäivinä. Onneksi karpatessa sitä pärjää pitkätkin ruokatauot paremmin kuin esim. painonvartijoiden kituilulla tai edes normieväillä. Kyllä se peksu-muna-aamiainen pitää paremmin nälkää kuin puuro tai leipäaamiainen...

Oli muuten mielenkiintoista havaita etten ole ainoa, joka saa karppiruoasta helpotusta ahmimiseensa. Karppaus.info-sivuilla käytyyn keskusteluun linkki tässä. Ravitsemusterapeuttinikin pitäisi käydä lukemassa tuo, kun kuulemma ei hän karppausta juurikaan kenellekään suosittele, paitsi että minulla se näyttää toimivan, joten saan "luvan" jatkaa edelleen! Tämä mielipide kävi siis ilmi, kun on niin paljon ollut tuota keskustelua tuolla julkisuudessa...

3 kommenttia:

  1. Ihanaa Lakka!

    Kyllä karppaus ja kohtuus kannattaa!

    Karppausfoorumi on myös hyödyllinen paikka, koen, että moni saisi sieltä paljon apua.

    Kivaa uutta viikkoa. :)

    VastaaPoista
  2. Onnea ekasta kympistä! Hyvä sinä!

    VastaaPoista